Historia

Kun elettiin 60-lukua, pyyhkäisi Suomen yli aalto perustaa metsästysseuroja. Niinpä myös Tarhapäällä, vaikka seuran nimi viittaakin Soutujoelle, Aapo Seppälä ajoi innolla asiaa ja seuran perustava kokous pidettiin v. 1966. Metsästysalue oli alkuunsa Keuruu-Vaasa -maantiestä Hännättömänjoelle, mutta se on ajan saatossa suunnilleen puolittunut.

Mittavin saavutus seuran historiassa tähän mennessä on Lehtiahon tilan vuokraus ja myöhemmin osto omaksi.

Tilan navettaan on tehty toimiva metsästysmaja. Siellä on seuran toimintaa pyöritetty, on pidettu kokoukset ja peijaiset, käyty talkoissa ja saunomassa, nyljetty hirvet ja onpa joku joskus yöpynytkin.

Jäsenten kenneltoiminta on myös tuottanut tulosta, ei määrällä vaan laadulla. Seuran jäsenillä on valioarvon saavuttaneita koiria ja menestystä haukuissa aina valtakunnan huipulle saakka.

Soutujoen Erä pääsi julkisuuden valokeilaan, kun Ilkka Heinäaho ampui 21.8.1996 eteläisen Suomen ensimmäisen luvallisen karhun. Se oli lähtölaukaus Etelä-/Länsi-Suomen karhunmetsästykselle sadan vuoden rauhoituksen jälkeen.

Seuran päätavoitteena on turvata paikkakuntalaisten ja täältä lähteneiden eräharrastus, olla kyläläisten yhdysiteenä ja antaa pakastimiin meheviä paisteja. Tavoite on aina täyttynyt.

Historia/Tarhapään kyläkirja/A. Ahonen

Kuvassa Ilkka Heinäaho ampumansa karhun kanssa 21.8.1996.

Karhu ammuttiin Vähämäen rinteessä, jossa se hajoitti mehiläispesiä.

Toinen karhu Soutujoen Erän alueelta vuonna 2004. Kuvassa Ilkka Heinäaho ja Seppo Lampinen

Tämä karhu ammuttiin läheltä Sydänmaanahoa, jossa se seuraili hevosia.

Paisteja saadaan kohta pöytään. Kuva vuodelta 1995 Heinäahon kytötien päästä, jolloin on juuri nostettu vasa kyytiin

Alla kuvassa auton etupuolella Helke Lahtinen. Oikealla Arto Rantanen, Tauno Ladonlahti, Ilkka Heinäaho. Autoon nojaamassa Aimo Lampinen. Samana päivänä ammuttiin Mäenpäälyksen takaa, Pihlajamäkeen menevältä uralta yksi mullikka ja toinen vasa ammuttiin Siikinpuron varrelta läheltä tätä kuvauspaikkaa.